Kaikella on pintansa

Aamut on katastrofeja. Heräsin kyllä juu.. nimittäin siihen, että oksettaaa, on kylmä, päätä särkee ja selkä on iha tuhannen kipeä <3 No siinä mietin, että jos söis, nii se vois mennä ohi. Olin jo muute valmiina lähtee töihi, ooteltii vaa enää Mikkoa ja sitä, että kello ois oikeen verran... kunnes päätin jäähä kotia, ko en jaksanu etes seistä, ku oli nii hirveä olo. Mites sitte jossai leipomossa pärjäis.... Paha vaan, ku ei täälä oikei tiiä, mite pitäs toimia jos on kipeä, joten noi vaa sano sille Anjalle, että jäin tännää kotia kitumaan. :DDD En pystyny etes viestiä kirjottamaan, ku olin vaa nii jäässä, että sormetkaa ei toiminu.. ja oikeasti täälä ei ollu ees kylmä..?

No juuuu, muute tännää ei olla tehty mitää. Käytii koululla syömässä taas... ja sitte tuossa saatiin älynväläys Mikon kanssa: aletaa kertoo tarinaa sillei, että kumpiki sanoo vaa yhen sanan aina. Maria ei jaksanu alkaa mukaan. Siitä tarinasta tuli niii loistava, ettei kukaa oo ikinä kirjottanu yhtä hyvää. Ja koska se on nii mahtava, se on pakko kirjottaa tähänki. :D

Kauan sitten aikojen lopussa oli pieni norsu. Hänen oikea nimensä oli Edward Cullen. Tämä paljastus osottautui vakavaksi, sillä kukaan ei pitänyt Edwardista. Tämä sai lopulta norsun kuitenkin kertomaan muille oman versionsa elämästään, joka ei ollutkaan ihan niinku tavallinen. Kaikki kokoontuivat huutamaan aukiolle Hoosiannaa! Norsu vain tyynen rauhallisesti asteli ylös lavalle, joka juuri nousi väkijoukon ylitse. Sieltä Andromedan lähistöltä hän alkoi etsimään totuutta muista ajatuksistaan koskien menneisyyttään.

Hänen äitinsä oli tavallinen kameli ja hänen isänsä asui vampyyrien takapihalla. Isä olikin vampyyrien pihakasvi. Edward lauloi isänsä äidille kaunista keijulaulua. Se oli Edwardin mielestä maailman kaunein laulu. Auringonnousun alkaessa Edwardin pihamaa sai kauniin vieraan nimeltään Bella. Bella oli erittäin hehkeä nuori neiti, jolal ei kuitenkaan kiinnostanut pihaleikit tässä tarinassa. Edward ulvoi Bellaa häipymään, koska hän kärsi vakavasta mielenhäiriöstä, joka esti häntä ja muita hänen ystäviään olemasta häiriintyneitä. Bella vain nauroi hullun noita-akan nenälle, jonka Edward sylkäisi suustaan. Edwardia nauratti, kun nenä lensi hänen suustaan, mutta näppy räjähti Bellan kalliille korvalehdelleen, jolloin se aiheutti valtavan naurukohtauksen Edwardin pihakasvin luojalle tämän kastellessa housunsa pidättelyn epäonnistuttua. Sen sijaan Edward pyyhkäisi märän klimpin otsastaan, joka haisi mädäntyneelle kammotukselle, vaikka Edward olikin jo vampyyri. Vakavoituneena tapahtumasta Edwardin isä nauroi tukehtuessaan parsakaaliinsa, jota hän söi huvikseen. Edwardin käsikin repesi nauruun, mutta kuoli huolimatta ensiapupaketin ja ambulanssin ripeästä nukahtamisesta. 

Bella raivosi Edwardille Jacobista, ,joka paidattomana tallusteli pitkin Edwardin pihamaita, jotka katselivat silmitöntä väkivaltaa, joka sai kaikki Jacobin otsarypyt pullistumaan. Jacob sylki Edwardin äidin antaman jalkavaimon sormuksen viereen ja huusi Bellalle: "Tule mukaani huussiin ja pyyhi korvani puhtaaksi! Voisit myös jättää terveisiä vampyyriystävällesi, joka ilmeisesti on täysin kyrpiintynyt pihamaalleen, koska se vikisee turhia!!" Bella katsoi mystisesti Jacobia, joka edelleen huusi Bellaa tulemaan mukaansa huussiin. Bella päätti hakata äitinsä antaman jalkavaimon, mutta päätti luopua Edwardista, koska huussireissu kiehtoi häntä. Edward karjui Jacobille: "Minullakin on huussi, johon menimme ensikertaa kakkimaan Bellan pyyhkiessä korviani hurjasti, joten seuraan teitä huussiinne ja käsken keijuja pyyhkimään muistikuvat seinistä!!!" 

Bella repesi itkemään, koska Jacob hyökkäsi hurjistuneena Edwardin huussiin Edwardin muuttuessa kameliksi. Jacob mykistyi nähdessään kamelin perseestä valokuvia, jotka olivat ilmestyneet sinne tyhjästä. Kuvissa näkyi joutsenia, joilla oli torahampaat. Veriset tykit jysähtelivät kamelin perseessä aiheuttaen peräpukamia. Bella paljastuikin oivaksi maalivahdiksi, joka torjui veriset mielikuvat loistavasti hampaillaan, joiden sahalaidat eivät olleet vampyyrin viilamia. Vielä joskus ne olisivat sellaiset, jotka pelästyttäisivät jalkavaimot tiehensä. Kameli alkoi mylviä muuttuessaan suklaamonniksi, jonka ruumis suli virtsahevoksi hämmästyneiden vieraiden katsellessa. Silloin Jacob nauroi katketakseen kahtia. Bella räjähti tähdiksi taivaalle.

Tämän jälkeen Edward uhosi vieraita huvikseen poistumaan, koska pian hän joutuisi muuttumaan jälleen. Kovan uhoilun saattelemana vieraat katosivat räjähdellen atomipommin kalvetessa Edwardin vierellä. Pian kaikki räjähtivät ja Edward muuttui norsuksi. Sellaisena kaikki hänet tunsivat ja sellaisena he tulevat hänet aina maistamaan. Edward muisti Bellan torjunnat hampaillaan ja Jacobin lihakset repeilemässä hänen räjähtäessään kappaleiksi.

Elämä on tylsää laiffii ilman norsuja, joten muistakaa suojella kameleita ja laamoja sekä alpakoita ja dromedaareja, sillä ne ovat norsuja oikeasti, ja Bella on parempi maalivahti kuin kukaan teistä pallokorvista ikinä.

Loppu.

PS. oli toinenki tarina, vähä lyhempi, mutta ette jaksa kuitenkaa enää lukea, joten en jaksa kirjottakaa sitä :D

PPS. Täältä löyty Fazerin karkkeja!!!!!!!! (tosin hyi en syö, koska ne on jotai vodkaaa iu... Maria: "sanoo tyttö, joka laitto puol pulloa konjakkia meä konvehteihi....." ) ja Pandanki! mutta neki oli jotai liköööööööreitä, joten hyi.

PPPS. terkkuja MC Tepille ja DJ Jugelle! :)